Suomalaisten kehnoon olympiamenestykseen tietää moni asiantuntija ja Suomen Olympiakomiteakin syyn. Penkkiurheilijaa tietysti kiinnostaa, mitä asian hyväksi aiotaan tehdä. Seuraavat olympialaiset ovat neljän vuoden päästä Los Angelesissa.
Onneksi Pariisin olympialaisten kisa-aikataulu soveltui suomalaiselle penkkiurheilijalle. Kuinka kiukkuisia me olisimmekaan olemattomasta menestyksestä, jos olisimme joutuneet heräämään keskellä yötä sydän toivoa täynnä seuraamaan kisoja – ja suomalaisia lässähdyksiä. Vai olivatko ne lässähdyksiä? Niin moni ainakin tuumii.
Kuten tapana on, ennen kisoja ja kisasuoritusten alkamista, mitalihehkutus kävi kuumana. Karu todellisuus ja tilastot kertovat kuitenkin, että realistiset mahdollisuudet olympiamitaliin oli kovin harvalla suomalaisella. Vähätkin mitalitoivot sitten kärsivät loukkaantumisista tai eivät tehneet nappisuoritusta. Toki Parisiissa nähtiin myös muutamia onnistumisia.
Olympialaisten jälkipyykkiä pestään ja myrskyn silmässä on Suomen Olympiakomitea. Se on saanut ankaraa kritiikkiä linjanvedoistaan. Kisojen jälkeen on löytynyt asiantuntijoita, jotka kertovat tienneensä virheet jo pitkään ja Olympikomiteakin on kertonut ne tunnistaneensa jo 20 vuoden ajan. Korjaaviin liikkeisiin olisi ollut siis aikaa. Mitaleita janoava penkkiurheilija voikin aiheellisesti kysyä, miksi mitään ei ole tehty?
Sata vuotta sitten kelpasi olla suomalainen. Silloisissa Pariisin olympialaisissa mitalihanat olivat auki ja kultaa parempi mitali ei kansalle kelvannut. Moni himmeämpi olympiamitali jäi vaille suurempaa huomiota.
Seuraavan kerran olympiamitaleita jaetaan kesälajeissa vuonna 2028 Los Angelesissa. 40 vuotta sitten suomalaiset toivat ”enkelten kaupungista” 12 mitalia, joista neljä oli kultaisia. Neljän vuoden kuluttua yksikin mitali taitaa olla työn takana, jos nykytiedon valossa ”proknoosia” tekee.
» Takaisin arkistoon