Talouskasvun ennustetaan elpyvän loppuvuonna. Sitä sopii hartaasti toivoa, koska kasvu on osa matemaattista yhtälöä, jolla Suomi-neito on mahdollista saada parempaan kuntoon.
Suomalaiset joutuvat osallistumaan kipeisiin säästötalkoisiin. Syynä tähän on se, että yhteiskuntamme on kuin Huittisten hullu mies eli syömme enmmän kuin tienaamme. Valtio velkaantuu ja nyt velanottoa pyritään taittamaan.
Maamme talouskasvu on laahannut 2010-luvun puolivälistä. Samaan aikaan muiden Pohjoismaiden talous on kehittynyt selvästi paremmin. Julkisen velan suhde BKT:hen on Ruotsissa runsaat 30 %, Tanskassa 29 %. Suomessa vastaava luku on noin 75 %.
Monesti on kuullut kyseenalaistettavan, onko talouden kasvu välttämätöntä? Mikäli maamme talous olisi 2010-luvun puolivälistä lähtien kasvanut vuosittain edes kaksi prosenttia, olisi velan suhde BKT:een meillä noin 45 %. Koska näin ei ole, leikkaussakset silpovat julkisia palveluita.
Talouskasvun ennustetaan elpyvän loppuvuonna. Sitä sopii hartaasti toivoa, koska kasvu on osa matemaattista yhtälöä, jolla Suomi-neito on mahdollista saada parempaan kuntoon.
» Takaisin arkistoon