Mäenpään työväentalolla järjestettiin sunnuntaina Euroopan kulttuuripäivään liittyen avointen ovien tapahtuma, jonka keskiössä oli rakennettu kulttuurimaisema asukkaineen. Konkreettisesti rakennusperintö ja sen monipuolinen historia raottui Markku Uotilan vetämällä Mäenpään kyläkävelyllä.
Mäenpään tapahtuman avasi kunnan hyvinvointisuunnittelija Päivi Paija, jonka jälkeen maakuntamuseotutkija Anu Salmela ja seutumuseotutkija Heli Hietamäki esittelivät Pirkanmaan maakuntamuseon toimintaa.Tampereella Vapriikissa toimiva museo on vuonna 2020 voimaan astuneen museolain mukainen alueellinen vastuumuseo Pirkanmaalla.
Anu Salmela totesi maakuntamuseon antavan muun muassa lausuntoja kaavoitukseen ja erillisiin lupahankkeisiin kulttuuriympäristön moninaisuuden näkökulmasta. Lisäksi museossa toimii palkattuna perinnerakennusmestari, joka neuvoo vanhojen rakennusten kunnostus- ja korjaustöissä.
– Arkeologia otetaan huomioon nykyisin kaikenlaisessa rakentamisessa. Tietoja arkeologisista kohteista löytyy maakuntamuseon Siiri-tietokannasta, Salmela totesi.
Punkalaitumelta Siiri-tietokannasta löytyy 43 kohdetta kivikauden asuinpaikoista historiallisen ajan rajamerkkeihin. – Mikäli epäilee löytäneensä arkeologisen esineen tai alueen, kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä maakuntamuseoon tai suoraan Museovirastoon.
Maakuntamuseo tekee myös rakennustutkimusta. Se on julkaissut selvityksiä ja ohjeistuksia sekä toteuttanut inventaarioita. – Inventaarioita tehdään myös modernin ajan rakennuksista, koska rakennetun ympäristön muutos on varsinkin kaupungeissa nopeaa. Maakunnallisesti olemme inventoineet myös esimerkiksi kaikki seurakuntatalot.
Museotoiminnan edistämiseksi maakuntamuseo pitää yllä kokoelmia ja huolehtii niiden luetteloinnista. Punkalaitumelaisille tutut Sulo Uuton vanhat kuvat löytyvät Siiri-tietokannasta. Vapriikin kokoelmakeskuksen kuva-arkistoon on puolestaan tallennettu valokuvaaja Tuomo Lehtiön laaja kokoelma.
Maakuntamusoen esityksen jälkeen Kaisa Kirkko-Jaakkola esitteli valittuja otoksia Sulo Uuton digitoiduista kuvista.
Mäenpään mäkeä tutuksi
Erittäin mielenkiintoiseksi osoittautui Mäenpään kylässä tehty kävelykierros, jonka veti syntyperäinen mäenpääläinen Markku Uotila. Runsaan tunnin kierros avasi uutta näkökulmaa tähän tiiviisti asutettuun kylään jo senkin takia, että retken aluksi sukellettiin sisään kylään työväentalolta Salosen pihan läpi Laurin kuivurille vievää polkua. Mäenpään kylää kun tulee useimmiten katseltua lähinnä Lauttakylän- tai Vammalantieltä. Harvan ajelee enää kylän läpi edes Virka- tai Lunteenintietä pitkin.
Myös luonto on muuttanut kylän maisemaa. Aiemmin työväentalo ja muut kylän talot olivat selkeästi näkyvillä. Nyttemmin puusto kätkee sisäänsä maiseman.
Mäenpään kylä on edelleen varsin tiiviisti asuttu. Isojaon jälkeenhän kylien talot siirtyivät peltomaiden keskelle hajoten vanhan ryhmäkylän alueelta. Mäenpäässä Laurila, Uotila ja Eskola ovat edelleen kylänmäellä. Sen sijaan Kenni ja Sipilä ovat kauempana ja Katila hävinnyt kylämaisemasta tyystin.
Katilasta on toki jäljellä Uotilan pihan tuntumassa vanha, komea kivikellari, jonka Markku Uotila arvelee olevan jopa vanhempi kuin Punkalaitumen kirkkon.
– Mäenpää oli aikoinaan ahdas kylä. Sanottiin, että jos halusi kirvestä lainata toisesta talosta, ei tarvinnut välttämättä ulos mennä, Uotila kertoo.
Nykyisen Laurilan kuivurin tienoilla sijaitsi aikoinaan Mäenpään ”poliisivankila”, jossa asuin myös konstaapeli Gröndahl, jota paikalliset tietysti kutsuivat ”Kreentaaliksi”. Virkatietä pitkin Uotila johdatteli joukon Uotilan vanhojen aittojen ohi ja talon pihan läpi Alisellekujalle, josta tultiin Lunteenintielle.
Aiemmin Lunteenintie oli pitäjän pääväylä, josta kulki Porin ja Huittisten suunnasta liikenne Helsinkiin ja Hämeenlinnaan. Saunaojan molemmin puolin rakentuikin 1800–1900-lukujen vaihteessa Punkalaitumen liike-elämän monipuolinen keskus. Oli Otava, komea Säästöpankki ja parikin isompaa kaupparakennusta. Myöhemmin pitäjän liikekeskus siirtyi taajaman Talalan puoleiselle laidalle ja Sarkkilaan.
Historiatietoja Mäenpäästä löytyy runsaasti ja niitä on koonnut muun muassa tohtori Hannu Syväoja. Kyläkävelun parasta antia olivat mukana olleiden omakohtaiset muistot kylän asukkaista ja toiminnoista. Moni muisti vielä Otavassa sijainneen Matkahuollon ja sen kymmenen pennin pajatson sekä levyautomaatin. Automaatti soitti savikiekkoja, eikä käyttäjä voinut valita, minkä levyn automaatista kuuntelee, koska kone soitti ne järjestyksessä.
» Takaisin arkistoon