Nelisenkymmentä henkeä kokoontui keskustelemaan Pohjoisseudun koulun tulevaisuudesta Pohjoisseudun toimintayhdistyksen ensimmäiseen kyläkahvilaan vapaa-ajantalo Vaparissa sunnuntai-iltana. Illan aikana kuultiin monta puheenvuoroa ja käytiin hyvää vuorokeskustelua koulun puolesta.
Pohjoisseudun koulun tulevaisuuden päälle on ilmaantunut tummia pilviä. Punkalaitumen kunnassa on valittu toimikunta, joka tekee kouluverkkoselvityksen. Koulua käyvien lasten vanhemmat sekä Pohjoisseudun alueen asukkaat pelkäävät, että kunnassa suunnitellaan koulun sulkemista parin vuoden päästä.
Tilaisuuden aluksi puhui koulun johtaja Elina Poutala. – Oppilasennusteita tehdään, eivätkä ne aina pidä paikkaansa. Kahdeksan vuotta sitten tehdyn ennusteen mukaan koulun oppilasmäärän pitäisi olla nyt 36. Meillä on kuitenkin 67 oppilasta.
Poutala ihmettelee, että miksi kouluverkkoselvityksen tekemisellä on kiire. – Missään ei ole tietääkseni kerrottu, että mikä summa sivistyspuolelta pitäisi säästää. Miksi yksi kohde on otettu tarkkaan syyniin?
Poutala toivoo, että selvityksen tekemisessä käytettäisiin ulkopuolista tekijää. – Läpinäkyvyyttä tarvitaan ja päättäjille pitää tarjota vaihtoehdot, joista valita.
Pohjoisseudun koululla on 135-vuotinen historia takanaan. Alun perin Oriniemen kyläkouluna toimineeseen kouluun on vuosikymmenien saatossa yhdistetty muita kouluja, viimeksi Liitsolan koulu.
Koulun oppilaat tulevat eri puolilta kuntaa sekä Urjalasta. – On paljon perheitä, jotka valitsevat juuri meidät. Meillä on upeat puitteet: hyvät opetustilat, hieno piha sekä mahtava luonto ympärillä, sanoo Elina Poutala.
Yhtenä voimavarana Elina Poutala mainitsee yhdysluokkaopetuksen. Se antaa oppilaille valmiuksia, joita ei yhden luokan opetusmallissa saa. Koulussa vallitsee voimakas yhteisöllisyys, sillä eri-ikäiset oppilaat huolehtivat toisistaan.
Elinvoimaa koko kuntaan
Keskustelussa nousee voimakkaasti esiin se, että koulu tuo elinvoimaa paitsi Pohjoisseudulle myös koko kuntaan.
Koulun tuomaa elinvoimaa korostaa myös Jouko Saarinen. – Naapurikunnasta käyvien lasten perheet käyttävät myös muita punkalaitumelaisia palveluita. Meillä on tarjota hyvä kouluketju alakoulun jälkeen, lukionkin taso on valtakunnan kärkipäätä.
Kyläläisenä mukana tilaisuudessa ollut Linda Lähdeniemi sai vastattavakseen kysymyksiä myös kunnanvaltuuston puheenjohtajana. – Taloudellista syytä koulun lopettamiseen ei kunnalla ole. Kouluverkkoselvitys on vasta alkanut, ja toivon, että sen tuloksena saadaan useita ratkaisuita, joista päättäjät voivat valita.
Martti Törmä suomii kiirettä, jolla kouluverkkoselvitykseen on ryhdytty. Hän myös kyseenalaistaa sen, että vedotaan valtionosuuksien pienenemiseen. – Sitä ei varmasti tiedetä, että valtionosuudet pienenevät.
Koulun entinen johtaja Kai Lindvall toteaa, että koulua on ennenkin oltu lopettamassa, on eletty vaikeita aikoja. – Kun tulin tänne töihin vuonna 1980 meillä oli 27 oppilasta. Tuolloin valtiovalta näki arvokkaana pienten koulujen ylläpitämisen. Mielestäni edelleen Punkalaitumen kunnassa on olemassa valtuuston päätös, jonka mukaan koulu lakkautetaan, kun sen oppilasmäärä painuu alle 20.
Lindvall kehottaa myös tarkkaan harkitsemaan rakenteiden purkamista, niitä ei hänen mielestään kannata hävittää, sillä kukaan ei tiedä, millaisessa tilanteessa vuoden päästä eletään.
Kati Ruohonen-Mäkelä on Illosta kotoisin olevana seurannut Illon ja Sammaljoen koulujen lopettamista. Kahden kylän välillä asiat tulehtuivat niin, että lopulta molemmat koulut laitettiin kiinni, kun jäljelle jääneeseen kouluun ei toisesta kylästä suostuttu menemään. Lisäksi hän sanoo, että pitkään kestänyt asian pallottelu oli raastavaa, sillä löysässä hirressä roikkuminen ei ole mukavaa. Auli Kartano jakaa Ruohonen-Mäkelän ajatuksen ja sanoo, että ikävintä on se turvattomuuden tunne, joka lapsille tässä tilanteessa syntyy.
Positiivisella ajatuksella eteenpäin
Illan keskusteluiden lopputuloksena nousi esiin ajatus oman ajatuspajaryhmän muodostamisesta. Potkua Pohjoisseutuun -ryhmän on tarkoitus koota ja tuoda esiin eri foorumeilla positiivisia asioita ja faktatietoa koulusta, oppilasmääristä sekä koulun vaikuttavuudesta Pohjoisseudulle sekä koko kuntaan. Ryhmään kuuluvat Eveliina Hietaniemi, Veikko Hietaniemi, Auli Kartano, Sari Lappalainen, Kai Lindvall, Niilo Lintunen, Aino Pouru, Elina Poutala, Kati Ruohonen-Mäkelä ja Simo Takku.
Keskustelussa tuli esiin muun muassa se, että kun Punkalaitumella on tarjota kaksi erilaista koulua, isompi keskuskoulu ja pienempi kyläkoulu, olisi paikkakunnalle muuttoa harkitsevilla mahdollisuus valita, että kumpi sopii heidän perheelleen paremmin. Myös pienet opetusryhmät voisi kääntää mainosvaltiksi. Se, että Pohjoisseudun koululla on hyvä maine ja vetovoimaa, on voimavara, joka kantaa jatkossakin.
Simo Takku muistuttaa, että Pohjoisseudun koulu ja Vaparin harrastusmahdollisuudet ovat ainoat palvelut, joita on kuntakeskuksen ulkopuolella tarjolla kuntalaisille.
Myös se vaihtoehto nousee esiin, että jos koulu Pohjoisseudulta loppuisi, voisi väki äänestää jaloillaan ja suuntautua varsinkin lähempää kuntarajoja naapurikuntiin.
Käsitöitä ja kahvia
Ennen kyläkahvilaa sunnuntai-iltapäivällä kokoontui Vaparin kudonta-aseman puolella ensimmäinen käsityökahvila.
Kudonta-aseman vetäjä ja ohjaaja Tuulikki Välimäki kertoo, että käsityökahvilaan voi tulla oman käsityön kanssa tai sitten voi tulla kutomaan kangaspuilla. – Loimia on vapaana, vaikka meillä on menossa Sataopiston kudontakurssi. Käsityökahvilaan voi tulla vaikka opettelemaan kutomista, neulomista tai virkkaamista, kyllä neuvoja annetaan, sanoo Tuulikki Välimäki.
Ensimmäisessä käsityökahvilassa vedettiin yhteistuumin matonloimi puihin.
– Itse olen oppinut tänään paljon kankaankudonnasta, sillä seurasin kun naiset laittoivat loimea, sanoo neuletyön kanssa mukana ollut Kati Ruohonen-Mäkelä. Hän neuloo Antti-miehelleen metsänvihreää kohokuvioneuletta ohuesta merinovillalangasta.
Soili Saarinen niisii samaista lointa. – Tällä taalainsidoksella on kudottu aikaisemmin pöytäliinoja. Lehdykkä-nimistä maton mallista voi kutoa joko neliönmuotoisia tai pidempiä mattoja.
Käsityökahvila kokoontuu jatkossa joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 14–17. Seuraavan kyläillan aiheena on kylän ilmeen kohotus. Ajankohta tarkentuu myöhemmin.
» Takaisin arkistoon