Mieskuorolaulun ytimessä juhlakonsertissa

Seniori-ikään ehtinyt Punkalaitumen Mieskuoro oli johtajansa Jukka Keskitalon kanssa selkeästi harjoitellut juhlakonserttinsa kappaleet. Kuoro oli johtajan näpeissä ja osoitti, että taitoa laulaa värikkäästi ja ilmeikkäästi löytyy.

Juhliva kuoro esitti 16 laulua, joiden valinta oli onnistunut. Ensimmäisessä osuudessa mieleen jäivät erityisesti Sibeliuksen Sydämeni laulu, Junnu Vainion Ääretön aava ympärilläin, jossa solistina toimi Pekka Seppälä sekä reipas tango Vanhan merirosvon kapakassa. Siinä sovitukseen oli saatu sopivasti meininkiä ja vivahdus hauskuutta.

Toisen osuuden alussa esitetyistä viidestä laulusta nousi jälleen esiin Vainion Yksinäinen saarnipuu. Kuin pisteenä i:n päällä konsertin päättäneet Kaunehin maa, Suomen laulu ja Finlandia toivat kuoron syntyjuurilleen raskaisiin sotavuosiin.

Vierailevana kuorona tänäkin vuonna mukana oli naiskuoro, jonka nimeksi säestäjänä toiminut kanttori Sari Mäkinen ilmoitti KaikkiNaiset. Naiset onnittelivat juhlivia mieslaulajia Soitinmenojen tunnuskappaleella Elämän sain ja esittivät kaksi muutakin kappaletta. Naiskuoroa johti Pirkko-Liisa Henttinen.

Yhdistetyn nais- ja mieskuoron laulamana kuultiin molemmissa osioissa kolme kappaletta, joista ehdottomasti mieleenpainuvin oli Ukrainan sodan kärsimyksistä kertova ja viime vuonna kantaesityksen saanut Itkevän sydämen maa. Mieskuoroa sekä sekakuoroa säestivät Jukka Keskitalo ja hanuristi Timo Männistö.

Viime vuonna Punkalaitumen Mieskuoron stipendin saanut Helmi Siuko soitti viululla Jukka Keskitalon säestämänä Sibeliuksen Valse tristen ja Mårtensonin Myrskyluodon Maijan. Tänä keväänä stipendin sai Juhani Jaakkola.

Väliajalla tarjottujen kakkukahvien jälkeen oli vuorossa lyhyt juhlahetki, jossa muistettiin ruusuin kuorojen johtajia Pirkko-Liisa Henttistä ja Jukka Keskitaloa, juhlapuhuja Sakari Honkamaata, viulisti Helmi Siukoa, solisti Pekka Seppälää, säestäjä Timo Männistöä, ahkeraa lipunmyyjää Tapio Laulajaista, emäntien edustajana Sinikka Nikkilää sekä kuoron eteen vuosikymmenet uurastaneita Satu ja Pauli Ahvenusta. Ruusun sai myös juhlakonsertin juontanut Leena Nikkanen.
 

Jääkärimarssi Nato-hymnin tilalle

Konsertti alkoi juhlapuheella, jonka piti kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa. Hän totesi Punkalaitumen Mieskuorolla olevan kunniakkaat perinteet. – Ne ovat myös sotahistorialliset, sillä kuoro perustettiin sodan aikana vuonna 1943. Silloin sodassa oli menossa rauhallinen vaihe, mutta jo seuraavana vuonna kuorolle kertyi esiintymisiä sankarihautajaisissa aivan liikaa. Se oli varmasti henkisesti raskasta myös kuorolaisille.

Toimiessaan Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkönä Honkamaan vastuulle kuului myös Puolustusvoimien musiikkitoiminta. – Ymmärrän siis musiikin merkityksen hengenluojana ja -tuojana.

Ammattisotilaana puhuja totesi, että Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa hyväksyttiin 4.4. eli päivää ennen Punkalaitumen Mieskuoron perustamisen merkkipäivää. – Toivottavasti tehdyn turvallisuuspoliittisen ratkaisun ansioista Punkalaitumen Mieskuoron ei tarvitse enää koskaan laulaa sankarihautajaisissa.

Suomen pitkästä sotilasmusiikkiperinteestä Sakari Honkamaa nosti esiin Sibeliuksen Jääkärimarssin, joka usein myös kuullaan kuorosovituksena. – Nato-hymniä on valiteltu mitäänsanomattomaksi. Suomi voisi esittää, että sen tilalle otettaisiin Jääkärimarssi, Honkamaa tuumi leikkisästi.