Oppilasmäärät kaikissa Punkalaitumen kouluissa laskevat merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Tällä hetkellä oppilaita on 253, mutta vuonna 2031 enää 162. Poliitikot joutuvat vielä tällä valtuustokaudella tekemään kauaskantoisia koulupäätöksiä, joihin sisältyy riskejä ja joista yksikään ei tule kääntämään koulujen alenevaa oppilasmäärää.
Punkalaitumen kunnanhallitus nimesi syksyllä 2025 työryhmän valmistelemaan kouluverkkoselvitystä. Työryhmä päätti tilata ulkopuolisen palveluverkkoselvityksen, jonka laatijaksi valittiin Finnish Consulting Group (FCG).
Palveluverkkoselvitys valmistui huhtikuussa ja se esiteltiin kunnanvaltuustolle 13.4. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli selvitystä edellisviikon tiistaina ja päätti jatkotoimenpiteistä.
Oppilasmäärä ongelmana
Palveluverkkoselvityksen mukaan Punkalaitumen koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä tulee vuoteen 2031 vähenemään 235 oppilaasta 162 oppilaaseen. Suurin lasku kohdistuu kahteen alakouluun, joissa on tällä hetkellä 139 oppilasta, mutta vuonna 2031 enää 85.
Yhteiskoulun tilanne on alakouluja parempi. Sen oppilasmäärä pysyy lähivuosina 70–75 oppilaassa, mutta painuu 2030-luvulle tultaessa alle 50 oppilaan. Lukiossa on tällä hetkellä 50 opiskelijaa ja lähivuosina hakijamäärästä riippuen opiskelijamäärä arvioidaan laajalle välille 40–60.
Alakoulujen oppilasennusteista selvityksessä esitetään kahta skenaariota, joista toinen on puhtaasti koulunkäyntialueeseen perustuva ja toisessa otetaan huomioon kunnan sisällä yli koulunkäyntialueen rajan siirtyvät niin sanotut toissijaiset oppilaat sekä kuntarajan ulkopuolelta tulevat oppilaat.
Tällä hetkellä Pohjoisseudun koulussa käy oppilaita eri puolilta kuntaa ja myös kuntarajan toiselta puolelta Urjalasta. Mikäli siirtyviä oppilaita on jatkossakin, oppilasmäärä Pohjoisseudulla näyttää laskevat 2030-luvulle nykyisestä 63 oppilaasta 45–27 oppilaaseen. Ilman siirtyviä oppilaita koululaisten määrä Pohjoisseudulla uhkaa selvityksen perusteella romahtaa alle 20 oppilaan.
Keskuskoulun oppilasmäärä on myös loivassa laskussa. Oppilaiden siirtymistä riippuen koulun oppilasmäärän arvioidaan olevan 2030-luvulla 73–55 oppilasta. Mikäli siirtyviä oppilaita ei olisi, arvioidaan oppilasmäärän olevan 67.
Tiloissa ylikapasiteettia
Palveluverkkoselvityksen mukaan Punkalaitumen kouluilla on reilusti ylikapasiteettia tilojen osalta, koska esimerkiksi Keskuskoulu on aikoinaan suunniteltu selvästi suuremmalle oppilasmäärälle.
Koulurakennusten kuntoon on selvityksessä myös otettu kantaa. ”Puhtaat paperit” saa ainoastaan vuonna 2020 valmistunut Yhteiskoulu-lukio. Sitä kuvataan moderniksi ja hyväkuntoiseksi.
Keskuskoulun kuntoa pidetään selvityksessä hyvänä/tyydyttävänä, mutta koulu vaatii peruskorjausta, jonka hintalapuksi arvioidaan 1,1–1,8 miljoonaa euroa.
Kunnoltaan heikoimpana pidetään Pohjoisseudun koulua, jonka rakennus on valmistunut vuonna 1889. Selvityksen mukaan rakennuksessa on sisäilmariskejä ja vaurioita, jotka vaativat korjausta. Peruskorjauksen hintalapuksi arvioidaan 340 000–560 000 euroa.
Koulukiinteistöiden kokonaiskustannuksiksi lasketaan vuodessa 970 000 euroa.
Selvityksessä on laskettu myös koulujen oppilaskohtaiset kustannukset. Yhteiskoulussa se on 17 388 euroa/oppilas. Keskuskoululla vastaava kustannus on 17 077 euroa/oppilas. Pohjoisseudun koulussa oppilaskohtainen kustannus on 11 966 euroa ja lukiossa 13 899 euroa.
Korkeat kustannukset johtuvat selvityksen mukaan pienistä opetusryhmistä, suurista tiloista ja kuljetuksista. Lähes 60 % oppilaista on Punkalaitumella koulukuljetuksen piirissä.
Kaksi vaihtoehtoa arvioidaan
FCG:n varsin laaja palveluverkkoselvitys on luettavissa kokonaisuudessaan kunnan nettisivuilta. Selvityksessä kouluverkon tulevaisuutta arvioitiin kolmen vaihtoehdon kautta.
Ensimmäisenä vaihtoehtona oli nykytilan säilyttäminen. Se tarkoittaisin, että Punkalaitumella toimisi Yhteiskoulu-lukio, Keskuskoulu ja Pohjoisseudun koulu. Arvion mukaan tämä ei tule ratkaisemaan tilaylikapasiteettia eikä koulupuolen rakenteellista ongelmaa.
Toisena vaihtoehtona oli, että kaksi alakoulua keskitetään yhteen yksikköön eli Keskuskoululle, jolloin sen lisäksi toiminnassa olisi Yhteiskoulu-lukio. Kolmas vaihtoehto oli hajautettu ”kompromissi”, jossa kahdessa alakoulussa annettaisiin opetusta luokille 1.–4. ja 5.–6.-luokkien oppilaat siirrettäisiin Yhteiskoululle.
Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessaan esittää kunnanhallitukselle, että se antaisi FCG:n selvityksen pohjalta kouluverkkoselvitystä tekevän työryhmän jatkaa asian valmistelua. Työryhmän tehtävänä olisi laatia lapsivaikutusten arviointi, järjestää kuntalaisten ja henkilöstön kuulemiset ja toteuttaa muut tarvittavat vaikutusten arvioinnit.
Arvioinnin lähtökohtia lautakunta esittää kaksi. Toisessa sopeuttamisvaihtoehdossa Pohjoisseudun koulun toiminta lakkautetaan. Lautakunnan esittämä toinen vaihtoehto on, että Keskuskoulun perusopetus järjestetään yhdysluokkaopetuksena, jolloin kunnassa säilyy kaksi alakoulua. Tätä skenaariota ei sisältynyt FCG:n selvitykseen.
Helppoja ja mukavia asioita ei olla päättämässä
Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Paavo Hietaniemi toimii myös kouluverkkotyöryhmän vetäjänä. Hän arvioi, että mikäli työryhmä saa kunnanhallitukselta pyytämänsä mandaatin, se jatkaa työtään syyspuolella.
– Alamme miettiä, minkälaisia vaikutusarviointeja asian ympärillä halutaan tehdä. Lapsivaikutusten arviointi on tietysti lakisääteinen, mutta tarkoitus ei ole mennä sieltä, missä aita on matalin, vaan asiaa selvitetään perusteellisesti. Olemme tekemässä isoimpia päätöksiä, mitä kunnassa on vuosikymmeniin tehty, eikä meillä ole syytä vetkutella, mutta ei myöskään hätäillä.
Hietaniemi myöntää, että kouluverkkoon liittyvät päätökset ovat kipeitä. – Helppoja ja mukavia asioita ei olla päättämässä, mutta jotain kunnassa on asian suhteen tehtävä. Tarkoituksena on miettiä lapsien ja kunnan kannalta vähiten huono vaihtoehto. Itselläni ei ole tässä kohtaan käsitystä, kuinka paljon vaikutusarvioinnit ja kuulemiset tulevat ottamaan aikaa. Pitäisin kuitenkin mahdollisena, että asiat tulevat valtuustokäsittelyyn ensi vuoden puolella.
FCG:n laatimaa palveluverkkoselvitystä Hietaniemi ei aivan ”pureskelematta niele”. – Selvityksessä on paljon dataa ja numeroita. Voisi sanoa, ettei selvitys parhaalla tavalla huomioi kunnan opetuspuolen erityispiirteitä. Perusongelma on se, että FCG:n selvityksen johtopäätökset on tehty siitä lähtökohdasta, että lapset menisivät automaattisesti lähikouluun. Kunta tarjoaa mahdollisuuden hakea toissijaista koulupaikkaa ja tätä mahdollisuutta myös aktiivisesti meillä käytetään. Selvitys ei huomioi parhaalla tavalla myöskään kunnan ulkopuolelta tulevia oppilaita.
Osin tästä syystä työryhmä nostikin esille myös vaihtoehdon, jossa Keskuskoulussa siirryttäisiin yhdysluokkaopetukseen. Pohjoisseudun koulussa yhdysluokkaopetusta on annettu jo pitkään. – Tämä vaihtoehto nousi esiin työryhmässä juuri siitä syystä, että FCG:n selvityksen luvuissa ei oteta huomioon naapurikunnista tulevia oppilaita ja kaikkien oppilaiden oletetaan menevän omaan lähikouluunsa. Siinä mielessä FCG:n luvut ovat meidän todellisuudestamme melko kaukana. Jälkiviisaana voi sanoa, että selvityksen luvut olisivat olleet kaivettavissa esiin ilman konsulttiakin, Paavo Hietaniemi sanoo.
» Takaisin arkistoon