– Uskon sikatalouteen ja siihen, että pystyn oman työurani sianlihantuotannon parissa tekemään, sanoo Esa-Matti Välimaa. Välimaan perhetilalla sikataloudesta on pitkät kokemukset, mutta Esa-Matti on alalla uusi yrittäjä.
Esa-Matti Välimaa perusti yhdessä ruskolaisen Timo Heikkilän kanssa Väliporsas Oy -nimisen yrityksen keväällä. Yrityksellä on porsaiden välikasvattamo entisen Porsashovi Oy:n sikalassa Palojoella. Välikasvattamossa on 7 800 porsaspaikkaa.
Tällä hetkellä hän syventää alan osaamista Atrian 100 nuorta tuottajaa -koulutusohjelmassa. – Isä ja sisarukset ovat tehneet tätä hommaa jo pitkään, mutta omat kokemukseni rajoittuvat lähinnä kiireapulaisena olemiseen. Opiskelen Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisessä pääaineena maatalousteknologia ja maisteriksi valmistun vielä tämän vuoden puolella.
– Atrian koulutuksessa pidän tärkeimpänä sitä, että pääsen tutustumaan muihin nuoriin tuottajiin. Tietysti koulutus perehdyttää myös maatalousyrityksen johtamiseen, strategiatyöhön sekä viestintään ja markkinointiin.
Perusasioiden oltava kunnossa
Suomalaisessa sianlihantuotannossa on ylätasolla meneillään kahdensuuntainen trendi. Toisaalta korostetaan kotimaisen lihan arvostusta, mutta samalla kuluttajatottumusten muutos näkyy sianlihan kulutuksen vähenemisenä.
– On hyväksyttävä, että lihan kulutus ja alan tuotto ovat laskussa. Jotta pärjää, perusasioiden on oltava kunnossa ja asiat vain tehtävä paremmin ja tehokkaammin. Se pitää muistaa kuitenkin, että tärkeintä on eläinten hyvinvointi, Esa-Matti Välimaa sanoo.
Väliporsas Oy:n välikasvattamoon tulee viikoittain 1 000 porsasta. Ne ovat iältään kuukauden vanhoja. Kolmekuisina siat kuljetetaan lihasikojen kasvattajille Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueelle. Ulkopuolista työvoimaa porsaita hoitamassa on kaksi vakituista työntekijää. Yrityksen liikevaihto on Esa-Matti Välimaan mukaan 3–3,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Sikaruttoon vaikea varautua
Viime aikoina Suomessakin on puhuttanut afrikkalainen sikarutto (AFS). Tautia on jo pitkään ollut Virossa ja Venäjällä, mutta alkusyksystä tartuntapesäke löydettiin villisioista myös Ruotsissa Västeråsin luoteispuolelta.
– AFS on tietysti iso uhka, johon on vaikea varautua. Tuskin edes käsitetään sitä, kuinka suuret vaikutukset koko elintarviketuotannon ketjuun olisi, mikäli tauti tulisi Suomeen, sanoo Esa-Matti Välimaa.
Hän muistuttaa, että sikatiloilla huolehditaan jo nyt tarkkaan tuotantotilojen puhtaudesta. – Sikalaan mennään sisään yhdestä ovesta, kengät ja vaatteet vaihdetaan. Sikaloiden välillä käydään suihkussa ja hygieniasta huolehditaan muutenkin. Nämä ovat ihan perusasioita tiloilla.
– Villisiat tulisi tietysti poistaa luonnosta sitä mukaan, kun niitä havaitaan mutta ilmeisesti villisika on metsästäjille hankala saalistettava. AFS-maissa matkustavien pitää myös olla tarkkana, etteivät matkailijat tuo tautia tullessaan.
» Takaisin arkistoon