Tänä vuonna kesäkuukaudet ovat vierähtäneet hyvinkin perinteisissä ”Suomen kesän” säissä. Samaan aikaan muualla Euroopassa on nähty säiden toinen ääripää.
Tänä vuonna kesäkuukaudet ovat vierähtäneet hyvinkin perinteisissä ”Suomen kesän” säissä. Ainoastaan räntäsateet ovat jääneet puuttumaan. Aurinkoiset päivät ovat olleet harvassa, ja vettä on satanut niin usein, ettei enää laskuissa pysy mukana. Lämpötilojenkin suhteen ollaan saatu muutama onnekas hellepäivä, mutta muuten on ulkoillessa takki tai vähintään huppari ollut tarpeen.
Samaan aikaan muualla Euroopassa on nähty säiden toinen ääripää: helleaallot ja kuivuus.
Yle uutisoi heinäkuun puolivälissä, että Länsi- ja Keski-Euroopassa kuoli kesäkuussa yli 10 000 ihmistä korkeiden lämpötilojen seurauksena. Alkuviikosta Ranskassa ja Espanjassa roihunneet maastopalot ovat puolestaan pakottaneet jo yli 300 000 ihmistä jättämään kotinsa tai lomakohteensa Bordeauxin ja Madridin lähistöillä. Tilanne näyttää jo suorastaan absurdilta. Länsi-Euroopasta välitetyistä kuvista ja uutisoinnista välittyy suunnilleen maailmanlopuntunnelma.
Helleaaltoja, kuumuutta ja kuivuutta on toki ollut maailmassa jo ennen tätä kesää. Niiden saapuminen Eurooppaan ja suomalaisillekin mieluisiin lomakohteisiin on kuitenkin tuonut ilmastonmuutokseen liittyvät uhkakuvat kivenheiton päähän ja nostanut aiheen monen tietoisuuteen entistä konkreettisemmalla tavalla.
Vaikka koleat ja sateiset kesäkelit ovat varmasti harmittaneet monia, on niihin täällä pohjoisessa suhtauduttu terveellä tilannetajulla. Harva vaihtaisi Suomen sateita Keski-Euroopan helleaaltoihin seurauksineen. Hieman viileämpi kesä on lopulta varsin pieni murhe, kun toisessa vaakakupissa on ihmisten hyvinvointi.
» Takaisin arkistoon